tiistai 23. syyskuuta 2014

Mitä olen oppinut

Kurssin aikana olen oppinut aikaisemmin tiedetyn tiedon sovellusta sekä aivan uutta tietoa. Erilaiset käsitteet ovat avautuneet kuten coriolisilmiö ja kylmät ja lämpimät rintamat. Olen oppinut ymmärtämään enemmän myös eri ilmiöiden vaikutuksesta toisiinsa (kuten  merivirrat, tuulet ja ilmasto). Ymmärrän nyt maapallon rakenteen ja erilaisten pinnanmuotojen synnyn litosfäärilaattojen törmäyksistä ja erkanemisista.

Eksogeeniset ilmiöt Intiassa

 Ïntiassa esiintyviä eksogeenisiä ilmiöitä voi nähdä esimerkiksi thar aavikolla ja narmada joella.
 Thar aavikkooon vaikuttava eksogeeninen voima on tuuli joka vaikuttaa itseasiassa myös ihan millä vaan alueella jolla kasvillisuus ei suojaa maata.
 Tuuli kuluttaa alueita puhaltamalla alueilta hiekkaa ja hienompaa ainesta jättäen vain kallio tai kiviaavikon tai hiomalla kallioita tuulessa lentävän hiekan avulla. Näin syntyvät sienikalliot ja jäännösvuoret. Tuuli lopulta kasaa hiekan dyyneiksi.
thar aavikko
 Narmada joella vaikuttava voima on virtaava vesi ja sen voimakkuus riippuu veden nopeudesta, määrästä, maaperä ja sen kuljettaman aineksen määrä.
Virtaava vesi kuluttaa maan pintaa vetämällä virtansa mukana erilaisia kiviä ja maa ainesta.  Narmada joen tapauksessa virtauksesta on syntynyt särkkiä jotka ovat joenmutkan eli meanderin sisäreunaan muodostuvia kasautumia maa aineksesta jota vesi kuljettaa mukanaan.
Kun vesi virtaa nopeasti, varsinkin meanderien ulkokaarissa, se repii mukaansa maa ainesta ja luo näin myös törmän, joka jatkuvasti etenee. Näin tapahtuessa voi hyvin olla että meanderi lähtee oikomaan ja kuluttaa uudesta ja virtausta nopeuttavasta reitistä nyt sen osan jättäen jälkeensä erilleen irtautuneen joenmutkan. Tätä kutsutaan makkarajärveksi eli juoluaksi. Myös hyvin yleinen joen virtaaminen mereen luo muodostuman jota kutsutaan suistoksi eli deltaksi. Lyhyesti se tarkoittaa sitä että veden vauhti hidastuu mitä lähemmäs merta tullaan ja tällöin maa aines kerääntyy joensuuhun.





Lähteet: Sanomapro GEOS1 Sininen planeetta Kuvat: http://en.wikipedia.org/wiki/Thar_Desert wikipedia, http://lifestyle.in.msn.com/green/now-a-health-chart-for-narmada-river?page=2  msn lifestyle

lauantai 20. syyskuuta 2014

Intian endogeeniset ilmiöt

Litosfäärilaattaa jossa Intia on kutsutaan Intian-Australian laataksi. Laatan reuna kulkee Intian yläpuolelta. Se kulkee myös Australian ympäri. Laatan yläpuolella on Euraasian laatta, oikealla Afrikan ja Arabian laatta, alla etelässä sijaitsee Antarktiksen laatta ja vasemmalla Tyynenmeren laatta sekä Filippiinien laatta.
 Intian ja Euraasian laatan törmäyskohtaan on muodostunut Himalajan poimuvuoristo. Himalajan, joka sijaitsee Intiasta pohjoisessa ja koillisessa, lisäksi intian laattaan on myös muodostunut Gangesin tasanko.

tummalla värillä näkyy gangesin tasanko ja sen päällä oleva himalajan vuoristo

Intian kasvillisuus ja eläimistö

besoaariantilooppi
Intiassa kasvillisuusalueita on kolme. Suurin osa Intiasta on savanni ja monsuunikasvillisuutta, luoteessa on aavikkoa ja puoliaavikkoa ja etelässä rannikolla on trooppista sademetsää.
 Savanni ja monsuunikasvillisuuden alueilla kasvit ovat tottuneet kestämään lämpöä mutta metsiä ei ole sademäärän ollessa niin pieni kuivina kausina, aavikon ja puoliaavikon alueilla kasvit kestävät kuivuutta, haihduttavat vähän ja varastoivat paljon vettä ja trooppisten sademetsien alueella kasvit ovat sopeuteuneet vuoden ympäri jatkuviin sateisiin ja lämpöön.
bengalintiikeri

Intiassa tyypillisiä eläimiä ovat mm. bengalin tiikeri, kauluskarhu,besoaariantilooppi ja intiannorsu sekä myös sudet, ketut ja apinat.
 Eläimet ovat sopeutuneet lämpimään Intian ilmastoon. Intia on hyvin moninainen ilmastoltaan joten eläimetkin saattavat olla hyvin eri tavoin sopeutuneita. Kamelit ovat aavikoilla sopeutuneet kuumaan ja lähes sateettomaan ilmastoon kun taas sademetsissä asuvat apinat voivat olla sopeutuneita sateiseen mutta hyvin runsaaseen kasvillisuuteen joka on apuna ruuan hakuussa.

Intian ilmasto

  Intiassa on viisi eri ilmastovyöhykettä. Etelässä rannikolla on monsuuni-ilmasto, lähes koko itäisessä Intiassa on savanni-ilmasto, pohjoisessa on kuivatalvinen lauhkea ilmasto ja luoteessa on aro- sekä aavikkoilmasto.
 Ilmastot jakakautuvat näin koska meren läheisyys ja eri tuulet jotka vaikuttavat sademäärään ovat erilaiset. Intia on valmiiksi jo erittäin lähellä päiväntasaajaa joten lämpötila on kokoajan suhteellisen lämmin.  Aavikko ilmasto on mahdollinen koska vuoret suojaavat aluetta sateilta ja monsuuni-ilmasto on mahdollinen koska sijainti on rannikolla meren läheisyydessä.

6a0120a5bb05d8970c017d3cc4f61c970c-450wi
Kolkatan ilmastodiagrammi

 Kolkatan ilmastodiagrammista voimme huomata monsuuni ilmaston vaikutuksen sademääriin. Kesäisin oleva sadekausi on rankka sateinen kun taas talvisin sademäärä tippuu radikaalisti. Trooppisen lämpövyöhykkeen voi huomata jo lämpötiloja katsoessa. Lämpötila pysyy yli 20 asteen koko vuoden. 

sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Intian sateet

 Intian vuotuinen sademäärä on noin 1265.1 millimetriä.
Himalajalla sateita on ympäri vuoden. Himalajan vuotuinen sademäärä on keskimäärin 406 millimetriä.  
Thar aavikon sijainti
 Intian sateisuuden erot johtuvat alueiden etäisyydestä mereen ja vuoristojen sijoittautumisesta.
 Sademäärä vaihtelee talvella ja kesällä. Talvella Intiassa on kuivaa ja kesäisin sateita. Tämä johtuu siitä että korkeapaine tuulee talvella aasian mantereelta ja kesäisin Intian mereltä. Mantereelta tuleva tuuli on kuivaa kun taas mereltä tuleva tuuli tuo mukanaan sateita.
 Intiassa on sekä konvektiosadetta kuten myös orografistasadetta. Konvektiosade johtuu Intian sijainnista joka on päiväntasaajan tuntumassa. Aurinko lämmittää Intian aluetta lähes kohtisuoraan kesämonsuunin aikana. Orografista sadetta tapahtuu Intian vuoristoissa kuten Saptura vuorella sekä Himalajalla. Vuorten rinnettä ylös päin mentäessä ilma viilenee ja vesihöry tiivistyy sateeksi.
 Intian luoteis osassa on Pakistanin ja Intian rajalle sijoittunut Thar aavikko. Thar aavikko on maailman seitsemänneksi suurin aavikko.
Thar aavikko on syntynyt Pakistanin ja Intian välille auringon lähes kohtisuoran sätilyn takia ja Aravalli vuoriston ansiosta. Auringon lämpö kuivattaa maan ja ilman kun taas Aravalli vuori estää monsuunisateiden pääsyn aavikolle.

Merivirrat Intiassa

Lämmin merivirta päiväntasaajalla kuljettaa lämmintä vesimassaa Intiaan. Tätä merivirtaa kutsutaan päiväntasaajanvirraksi. Se virtaa Intiaan päin idästä.
 Merivirrat vaikuttavat Intian sademääriin. Koska merivirta on lämmin on veden haihtuminen voimakasta. Näin vesihöyry kulkeutuu tuulen mukana mantereelle ja aiheuttaa sateita. Sateiden määrä on voimakasta varsinkin kesällä korkeapaineen puhaltaessa veshöyryä mantereelle. Merivirta vaikuttaa näin kesämonsuuniin.

Ilmanpainevyöhykkeet ja tuulet Intiassa


 

Tuulet, jotka syntyvät ilman liikkeestä korkeapaineesta matalapaineeseen, vaikuttavat Intiaan ja sen lähiympäristöön rankasti sen sijainnin ollessa päiväntasaajan lähellä. Koska matalapaineen alue vaihtelee eri vuoden aikoina auringon zeniittipisteen mukaan, luovat korkeapaineen alueilta tulevat tuulet Intiaan monsuui tuulia. Tarkoittaen Intian tilanteessa sitä että kesällä korkeapaine puhaltaa etelästä mereltä ja talvella pohjoisesta aasian mantereelta.
Ilmasto on kesäisin sateista tuulten tuoman vesihöyryn takia ja talvisin kuivaa lämpimän ilman puhaltaessa mantereelta.
 Intiassa on paikallistuulia kuten maa ja meri tuuli jotka esiintyvät Intian rannikolla. Esimerkiksi Himalajalla tapahtuu Intian kesäisin tapahtuvan kesämonsuunin takia lämmin laskutuuli sekä laakso ja vuorituulia jotka johtuvat auringon lämmittämästä vuoren rinteestä.

(oikealla puolella oleva kuva näyttää kuinka kesällä ja talvella olevat monsuuni tuulet tulevat etelästä mereltä ja pohjoisesta Aasian mantereelta)






Intian lämpövyöhykkeet

 Intiassa on pääasiassa kaksi lämpövyöhykettä:
 Kuuma eli trooppinen lämpövyöhyke ja subtrooppinen eli lämmin vyöhyke. Myös
jonkin verran lauhkeaa vyöhykettä löytyy intian etelä ja itä osasta. Himalaja kulkee lauhkeaa ja lämmintä vyöhykettä pitkin intian pohjoisosissa. 
 Lämpövyöhykkeisiin vaikuttavat valaistusvyöhykkeet, merien sekä mantereiden jakautuminen. Intia on osaksi tropiikin ja osaksi keskileveyksien valaistusvyöhykkeellä ja on sijainniltaan päiväntasaajan lähellä joten lämpösäteilyn määrä on suuri. Intian valtameri pitää lähes kaikki rannikot Intiasta trooppisella lämpövyöhykkeellä, veden hitaammaan jäähtymisen ansiosta. Aasian manner, joka lämpenee ja viilenee nopeasti, kuitenkin saa pohjoisemman osan Intiasta hieman viileämmäksi. Myös Intian sisä osa on etelässä hieman viileämpää vuoristojen estäessä rannikko tuulien pääsyn sisä maahan.


(kartoissa näkyvät lämpövyöhykkeet jotka ovat merkitty seuraavin värein: lila = kylmä vyöhyke, vihreä = lauhkea vyöhyke,
keltainen = lämmin vyöhyke, vaalean punainen = kuuma vyöhyke)

Intian valaistusvyöhykkeet

 Intiassa on kaksi valaistusvyöhykettä. Päiväntasaajan lähellä olevan intian eteläinenpuoli on tropiikin alueella. Kravun käänöpiirin yläpuolella oleva intian pohjoinen puoli on keskileveyksillä joissa myös Himalaja sijaitsee.
 Intian ollessa niin lähellä päiväntasaajaa ovat eteläisemmän intian vuodenaikojen väliset erot vähäiset toisin kuin vuorokauden erot. Kesä on käytännössä ainut vuodenaika eteläisemmässä intiassa. Pohjoisemmassa intiassa vuodenaikojen erot ovat hieman selvempiä.
 Vuorokausien erot kuitenkin ovat selvempiä eteläisemmässä Intiassa kuin pohjoisemmassa, päivän ja yön kestäessä tasan 12 ilman hämärän aikoja. Pohjoisemmassa Intiassa vuorokaudessa on myös hämärän aika.

Intian aikavyöhykkeet

Intiassa on vain yksi aikavyöhyke mutta koska intia on osaksi +5 ja osaksi +6 aikavyöhykkeen puolella on intian aikavyöhykeeksi laitettu +5:30.
 Esimerkiksi suomen aikavyöhyke on +2 joten kun kello on suomessa 12.00 on intiassa kello tällöin 15.30.
 Mutta jos lähdetään kiinaan jossa aikavyöhyke on +8 ja siellä kello on 12.00 on intiassa kello silloin 09.30.

perjantai 5. syyskuuta 2014

Intia ja sen lähiympäristö





Alueeni on intia ja sen pohjois-osassa ja hieman ulkopuolella sijaitseva himalaja vuoristo.
  Himalaja on intiasta katsottuna pohjoisesta itään sijoittuva vuoristo joka kulkee myös intian vieressä olevan nepalin lävitse.
 Leveyspiiriltään intia ulottuu leveyspiiriltä 8 leveyspiirille 33 ja pituuspiiriltään 68 pituuspiirille 97.
File:Map India.png Intiassa kasvillisuus ja ilmasto ovat monipuolisia osaksi himalajan vuoriston takia ja myös intian sijainnin takia. Himalajan vuoristo on kuitenkin ympäri vuoden jään ja lumen peitossa vaikka muualla intiassa ilmasto vaihtelee sadekausista kuiviin ja lämpimiin kausiin.